Interrail 2022

Edellisessä postauksessa kerroinkin kuinka olin varannut majoituksen Brysselistä. No junien myöhästymisien takia olisin ollut perillä siellä vasta aamu neljältä, joten päätin vaihtaa kohteekseni Amsterdamin, jonne ehtisin sentään puoleksi yöksi ja nukkua näin hieman pidempään. Luxembourg jäisi toisiaan nyt välistä toistaiseksi, mutta teen kyllä kaikkeni että ehdin käymään myös siellä reissun aikana! Junassa Amsterdamiin tapasin todella mukavan Skotlantilaisen eläkeläispariskunnan. He olivat olleet Italiassa lomalla kuukauden inttereilaamassa ja kertoivat hyviä vinkkejä mitä kaikkea käydä katsomassa ja mitä kannattaa ottaa huomioon matkustaessa junalla siellä. Neljän tunnin matka tuntui liian lyhyeltä, juttuja olisi riittänyt vaikka kuinka paljon. No lopulta saavuin pitkän päivän jälkeen Amsterdamiin ja ryntäsin melkein suoraan hostelliin nukkumaan. Tuplabookkaus harmitti hieman, mutta oppipahan sen, ettei varaa hotellia ennen kuin on siinä junassa minkä päämäärä on lopullinen päämäärä....

Eli edellisen postauksen tunnelmia jatkaen tosiaan tapasin junassa sattumalta toisen intterreilaajan, kuka paljastui Meksikon-Kanadalaiseksi ja juteltuamme hetken selvisi että olemme jäämässä samaan kohteeseen eli Dresdeniin. No sovimme että hän voi liittyä ystäväni ja minun seuraan ja voimme kierrellä kaupunkia yhdessä. Heti aluksi menimme yliopiston kampukselle syömään, jonka jälkeen lähdin ystäväni kanssa kaupunkipyörillä viemään tavaroitani hänen luokse. Uusi tuttavuus jätti tavarat juna-asemalle, koska hän jatkaisi matkaa eteenpäin vielä illasta. Lähdimme koko porukalla kaupunkikierrokselle vanhaan kaupunkiin ja paahtavasta kuumuudesta johtuen opas ohjasi meidät aina onneksi varjoon. Melkein kaikkialla missä olen vieraillut tähän mennessä on ollut huomattavasti normaalia lämpimämpää kuin tavallisesti tähän aikaan vuodesta. Ja keli oli todella painostava myös Dresdenissä.  Sitten kesken kierroksen puhelimeen kilahtaa viesti kaikille: "Varoitus myrsky ja kova tuuli, etsi välitt...

Puolaan pääseminen olikin odotettua haasteellisempaa, rajalla passintarkastuksessa (poliisi ja rajavartija veivät passin mennessään) kului yhteensä melkein tunti ja aloin epäilemään ehtimistäni jatkoyhteyteeni Varsovaan. Sain kuitenkin passin takaisin ja Venäläisen passin omaavat saivat jonkun paperilapun matkaansa. No niinhän siinä kävikin, että näin vain junan lähtevän asemalta juuri kun juoksin laiturille.  Onneksi sille päivälle oli vielä yksi juna Białystokista Varsovaan. Pääsin taas kerran neuvottelemaan lipun voimassaolosta ja neuvottelujen jälkeen sain lipun kouraani maksettuani 1.80€ 😂.  Hinta oli melkoinen, mutta onneksi sain nauttia koko rahan edestä, kun pääsin katselemaan puolalaisten työntekoa. Yhden rautatietyöntekijän tehtävä oli vaihtaa oviin laput missä lukee seuraava reitti, toinen vaihtoi sähköisiin ilmoitustauluihin tiedot. Kolmas otti ylös vaunujen numerot, neljäs desinfioi ovenkahvat ulkoa, viides keräsi roskat  vaunujen sisältä, kuudes desinfioi p...

Matka Tallinnaan Helsingistä sujui nopeasti runsaan aamupalabuffetin viedessä melkein koko matkan ajan. Harmaa Tallinna ei kuitenkaan näyttänyt tällä kertaa parastaan vaan kasteli innokkaan matkailijan heti alkuun. Ei auttanut kuin vain laittaa tossua toisen eteen vauhdikkaasti. Matkustaminen junalla näyttää olevan suosittua Virossa, koska minulle ei aluksi meinannut riittää istumapaikkaa. Interrail-lipussa on se huono puoli, että sillä ei suoraan saa varattu istumapaikkoja vaan se täytyisi tehdä erikseen. Joskus se on ilmaista ja joskus taas maksullista. Lisäksi lipuntarkastaja ei meinannut uskoa, että lippuni on voimassa, vaan joutui soittamaan esimiehelleen kunnes hyväksyi lipun.  Tartossa minua kuitenkin odotti iloinen vastaaottokomitea, joka koostui keväällä tapaamistani virolaisista metsäylioppilaista, sekä muutamasta uudesta tutusta. Aurinkokin jaksoi pilkottaa pilvien välistä. 😀 Kävimme tutustumassa heti samana päivänä Viron suurimpaan luonnonsuojelualueeseen Järviselkään....

Jo kauan suunnitteilla ollut Euroopan valloitus junalla on vihdoin ja viimein päässyt suunnitteluvaiheen ylitse ja olen saanut laukut pakattua. Tuntui hurjalta pakata matkatavaroita rinkkaan tietäen, että palaan Suomeen vasta kahden kuukauden päästä. Pakkasin mukaan mielestäni kaikki tärkeimmät, no ainakin passi ja hammasharja tulivat mukaan. Loputhan tarvittavat saakin sitten ostettua matkan varrelta.  Matka alkoi eilen Joensuusta autoillen Savonlinnaan viettämään äitienpäivää vanhempien luokse vielä ennen seikkailun aloittamista. Mieliala Joensuusta lähtiessä oli hieman haikea, mutta kuitenkin innostunut. Matka jatkuu huomenna Helsinkiin missä majoittaudun ystäväni luokse keskiviikkoon asti. Sitten laivalla yli Suomenlahden Tallinnaan, josta jatkan pikaisesti Tartuun keväällä tapaaminen virolaisten metsäylioppilaiden luokse käymään! Sitten kun olen saanut tarpeeksini virolaisista 😅 matka jatkuu Latvian pääkaupunkiin Riikaan ja siitä luultavasti olemattomien junayhteyksien takia ...